Istumme purjeveneemme kannella,
sinä pidät minua kädestä kiinni,
ja isäsi ohjaa venettä aaltojen tanssiessa meitä vasten.
Veden voima kuljettaa meitä,
ja me olemme turvassa,
oman pienen veneemme kätkössä.
Aurinko hivelee matkalla ihoamme,
ja lämpö herättää väsyneet luut,
valo voimistaa ja virtaa,
olemme elossa elämälle,
sen sointi kutsuu jatkamaan,
seikkailut odottaa,
purjeet on nostettu elämää vasten.
Minä katson sinua ja rakastani,
te molemmat olette osa minua,
minä rauhoitun kun olette rinnallani,
ja saan syyn jatkaa kun väsyttää.
Veden pinta on tyyni ja heijastaa kuvamme pintaan,
siinä me olemme kaikki kolme,
vahvoina tuulta vasten,
myrskystä selvinneitä,
onnen etsijöitä aavalla elämän merellä.
Istumme purjeveneemme kannella,
minulla on kaikki mitä tarvitsen,
minä kiitän ja ylistän luojaani,
sillä elämä on kaunis,
ja minä voimannun sen ihmeestä.
Tuuli kuljeta meitä,
hellästi ja varoen,
purjeemme on vasten sinua,
vie meidät uuteen huomiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti