torstai 19. kesäkuuta 2014

Minä kiitän!

Aamurusko nousee ja herättää elämän eloon,
valo saa silmämme näkemään tämän päivän mahdollisuuden,
kiitän uuden aamun mahdollisuudesta,
kiitän jotta mahdollisuuden saamme jakaa yhdessä.

 Päivä vie meitä syvemmällä tämän päivä seikkailuun,
tarina on uusi ja me olemme sen pääosissa,
on iloa, arkea, kyyneleitä ja lohdutusta,
Kiitän jotta olen elossa ja tunnen sen,
Kiitän jotta elämä virtaa minun kauttani.

Illalla pesemme kylvyssä multaisia varpaitamme,
teemme pyyhkeistä majan,
ja olemme unta piilossa.
Iltapalan muruset saavat olomme tyytyväiseksi,
ja kuin täydentää päivän tarinan viimeisen rivin.
Kiitän pienistä multaisista varpaista,
Kiitän leivästä joka murrettuna on yhteinen.

Yö keinuttaa meitä,
me kaikki rauhotumme sen suojaan,
keräämme voimaa huomiseen,
sen uuteen mahdollisuuteen.
Minä katson rakkaitani,
uni kuin kuroo heitä vahvemmaksi,
Kiitän heistä,
Kiitän elämästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti