keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Tuloksia

Päivän kaunis aurinko on vaipunut nukkumaan ja on kuun vuoro valaista. Katumme valot loistavat keittiön ikkunasta mutta useassa kodissa on hiljaisen näköistä. Laitan pöytälampun palamaan ja keitän kupin kahvia. Vielä ei ole aika antaa unella valtaa. Kerään ajatukset sanoiksi, kerään tapahtumat tarinaksi.

Olen ollut kiitollinen kaikesta siitä mitä olemme tehneet ja kokeneet yhdessä. Kevät on herättänyt meidät kaikki eloon ja veressä virtaa raikas tuuli. Pikku hiljaa kaikki lumi on kadonnut ja piha huutaa haravan kosketusta. Autotallin nojalla on kolme haravaa. Kaksi iso ja yksi pieni. Pieni harava nojaa polkutraktoriin ja sen vieressä on ämpäri jossa on nallen kuvia. On mukavaa touhuta yhdessä. Poikamme nauttii ulkoilusta ja siitä, jotta saa osallistua aikuisten hommiin. Suuri ilo on myös pihamme yhteisö joka koostuu naapureista. Yhdessä touhutaan ja autetaan toisiamme monessa asiassa. Se on nykyaikana harvinaista. Olemme siis onnekkaita.

Tänään postilaatikosta tipahti myös kirje lääkäriltä. Allergiatestien tulokset olivat saapuneet ja ne olivat kaikki negatiivisia paitsi maito oli lievästi koholla. Lieneekö atopian ärtyminen johtuneen siitä vai onko nämä ilman leimahdukset herättäneet myös ihon eloon. Lääkärin ohjeilla selviämme ja iho voi paljon paremmin kun saimme hyvät rasvat. Jospa se tästä. Elokuussa menemme jälleen Kardiologin luokse ja tilanne päivittyy siellä kokonaisvaltaisesti. Sinne asti elämme täyttä elämää!

Tuleva kesä on monella tapaa merkityksellinen. Minä olen elokuussa astumassa työmaailmaan ja uusi aika alkaa. Se on minulle todella suuri askel. Olemme eläneet poikamme kanssa niin lähekkäin toisiamme jotta irtautuminen on vaikeaa. Tiedän, jotta se on ajankohtaista ja tarpeellista mutta samalla niin kovin kipeää. Minun pieni mies onkin jo ison pojan alku joka reippaudellaan osoittaa minulle pärjäävänsä yksin muidenkin hoivassa. Minä iloitsen siitä ilosta ja uteliaisuudesta sekä rohkeudesta, joka pojastamme huokuu. Tiedän, jotta vaikka minä kyynelehdin niin hän selviää ja kasvaa yhä vahvemmaksi. Uusi aika on meille tarpeellinen. Uusi aika on uusi mahdollisuus.

Elämä kantaa ja kannattelee. Kesä on kohta täällä ja me saamme perheenä matkustaa ja olla yhdessä ilman jotta aika sitoisi meitä liikaa. Odotan sitä jo. Mieheni on kovasti tehnyt työtä purjeveneemme parissa ja jos ilma on suotuisa sekä huolto valmis niin vappuna pääsemme vesille. Aava järvi, raikas tuuli, kannella meidän vanha matkaradio ja purjeiden vieno suhina. Siinä on elämän voima, siinä on rakkauden koti, siinä on arkemme juhla.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti