sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Linnunpoika

Pitkästä aikaa ikkunasta tulee raikasta ilmaa. Pilvet hakee vielä taivaalla paikkaansa mutta salamat ovat muuttaneet muualle. Pöydälllä hurisee tuuletin ja kädessäni lasi viiniä. Hiljaisuus lumoaa ja raikkaus rentouttaa. Päivän hiki on pyyhkeen kulmassa ja huominen odottaa uusia seikkailujaan. Istu kanssani.

Tänään tapahtui jotakin hyvin pysäyttävää. Olimme koko perheelle pienellä ajelulla. Käymme usein katsomassa satamassa veneitä ja unelmoimme, koska meidän paattimme siellä uinuu. Tänään satoi kaatamalla vettä. Ajoimme sataman ja äänestyksen kautta kotiin. Mieheni rinnassa oli omituinen olo. Hän sanoi jotta haluaisi vielä ajalla kaupunkiin ja auttaa ihmisiä, jotka koittavat rämpiä kotiin sateessa.Minä hymyilin ajatukselle. Innostukseni oli hieman laimea. Mietin, jotta suo on loputon jos kaikkia autamme. Mies ajoi määrätietoisesti. Kuin tyhjästä kadulla juoksi pieni ja hentoinen tyttö. Vedestä väsyneeksi kastunut. Mies pysäytti auton ja huusi ikkunasta: hyppää kyytiin. Tuo tyttö istahti etupenkille. Vesi valui poskia pitkin läpi kehon. Hän näytti kuin pieneltä linnunpojalta. Elämän tuulissa kastuneelta. Laitoimme autoon lämmityksen ja kysyimme minne voisime hänet viedä. Hän ohjasi meitä ja veimme hänet kotiovelle asti. Tyttö katsoi meitä ja sanoi: Jumala teitä suuresti siunatkoon. Hän poistui autosta sateen sekaan kotiovelle asti.

Tapahtuma liikutti minua. Joskus ja niin monesti saamme jonkin tunteen tehdä jotakin. Joskus sanomme itsellemme, jotta en nyt jaksa, en voi, en ehdi ja emme tottele ääntä sisällämme. Joskus on pakko toimia. On mentävä, tehtävä ja oltava jossakin jotakin tuntematonta varten. Ehkä tämä tyttö kaipasi juuri tänään jonkin pienen osoituksen siitä, jotta hän on arvokas. Ehkä hän tarvi osoituksen siitä, jotta maailmassa on hyvyyttä ja hyviä tekoja. Ehkä juuri hän kaipasi tulla kannetuksi keskellä sadetta.

Meidän perhe on saanut olla hyvyyden kohde. Kuinka suunnaton onni on se jotta tulee kannetuksi, rakastetuksi ilman suurempaa syytä tai tekoja. Kun rakkaus liikuttaa ihmisiä toistensa luo niin kukaan ei jää kylmäksi. Hyvyys sytyttää väsyneenkin sielun. Paatuneen sydämen ja uupuneen mielen.

Kumpa sieluni pysyisi auki äänelle joka saa tekemään asioita toisten eteen. Pestään jokainen sydämemme korvat ja ollaan kuulolla kun sydän käskee toimia. Antaessaan saa aina jotakin takaisin.

Uskalla ja ylläty.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti