Asfaltti pilkottaa lumen alta. Aurinko lämmittää ja askeleet kuin juoksevat itsestään. Raikas ilma herättää uinuvan sieluni ja herään...ainakin hetkeksi. Poikani tuhisee untaan vaunuissa ja kuin keräisi voimaa seuraaviin askeliin. Nuku rauhassa rakkaani sillä vielä on paljon tänään tehtävää.
Minulla on huomenna syntymäpäivä. Täytän 30. Juhlamieli on lomalla. Mikään ei oikein tunnu miltään. Haluaisin tuntea mutta en saa kiinni mistään. Kuljen ja toimin mutta ajatukset tulevat perässä. Kaikesta huolimatta olen kuitenkin onnellinen. Voin sanoa jotta olen saanut elää hyvää elämää. Olen nähnyt maailmaa, olen kävellyt tunturin huipulla ja maailman kujilla. Olen nähnyt mitä rakkaus saa aikaan ja olen itse saanut rakkautta kohdata. Olen antanut itsestäni muille ja olen saanut paljon takaisin. Kolhut ovat tehneet minusta naisen joka olen tänään. Sielunipinta ei ole virheetön vaan haavat ovat jättäneet arpensa. Jokainen niistä kuitenkin kertoo tarinaa. Elämä elää minussa ja minä elän elämää. Välillä se satuttaa ja välillä naurattaa. Jokainen hetki jättää jäljen minuun. Ilman arpiani en olisi minä.
Toivon, jotta poikani kokisi jotakin samaa. Hänen arpensa ovat taistelun tulos. Merkki eletystä elämästä josta olemme selvinneet voittajina. Arvet ovat tehneet hänestä vahvemman mutta toivon myös, jotta arvet pehmentävät poikani tapaa katsoa maailmaa. Arpien läpi näkee, jotta maailma ei ole itsestäänselvyys ja jokainen henkäys on lahja. On etukoikeus elää vapaassa Suomessa ja rakastaa ilman ehtoja. Maailma on kaunis.
Hetki kerrallaan eteenpäin vaikka tänään jotenkin kaikki harmittaa. On vaikeaa hyväksyä joinakin päivinä sydänvikaa. Olemme onnekkaita jotta olemme saaneet elää ns. normaalia elämää näin pitkään eikä vika ole paljoa matkaa haitannut. Nyt poikamme huulet, sormet ja varpaat sinertävät ja hengitys muuttuu huohottavaksi touhun keskellä. Huoli herää. Rakkaani, jaksatko? Tekisi mieli vain rakastaa hänet terveeksi. Sitoa haavat ja parantaa kaikki se mikä hänet rikkoo. En voi tehdä muuta kuin elää rinnalla. Olla syli, olla äiti, olla lähellä, olla sydän, joka sykkii silloinkin kun hänen sydämensä pysäytetään.
Aurinko kuumottaa ikkunasta. On aika jatkaa matkaa. Valo tulvi sydämeen ja herätä nukkuva sielu. Anna ajatuksille siivet ja sytytä toivo.........yhä uudestaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti