maanantai 23. huhtikuuta 2012

Kukkuu.

Koti on siivottu ja ilmassa tuoksuu pitsa. Houkutus siitä pala haukata kasvaa koko ajan. Koitan ajatella linjojani mutta mielikuva palaa yhä uudestaan rapeaan pitsan reunaan. Toisaalta pitsapohjassa on vehnäjauhoa ja sehän on tärkeä vilja. Kuituja ihmisen pitää saada, joten laitetaan sen piikkiin. Ihan yksi pieni pala......aluksi;)

Poikamme meni tänään osastolle maito-altistukseen. Pieni kiukunpoika asui rinnassani kun sinne mentiin, sillä koko asia harmitti minua kun iho oli suht koht kunnossa. Poika oli iloinen ja hyväntuulinen ja tervehti kaikkia hoitajia hymyllä korvasta korvaan. Osastolla on niin mukava ilmapiiri. Monet hoitajat muistavat meidät ihan sieltä pojan syntymästä ja se yhdistää yhä. Onneksi nyt saamme jo iloitakkin yhdessä kun tilanne vaihtunut kriisistä arkeen. Altistusta ei ehditty tehdä kuin 100ml asti kun poikamme sai laajan ihoreagtion. Ympäri kehoa alkoi tulla punaisia läikkiä jotka vain levisivät ajan kanssa. Altistus todettiin positiiviseksi. Nyt minulla on kädessä ystävälleni KELALLE B-lausunto, jolla saamme maidosta korvauksen. Kyllä tuntui hurjalta kun ennen altistusta lääkäri laski adrenaliini annoksen valmiiksi jos poika saisi isomman reagtion maitoon. Kaikkeen pitää varautua mutta silti, en ymmärrä, jotta tällaista vaaditaan ihan vain pyrokratian tähen. Varmuudeksi otettiin vielä kokeet koiraa, kissaa, vehnää ja kanamunaa vastaan. Niistä saamme tietoa huomenna lisää.

Olen niin onnellinen siitä, jotta nyt pääsimme osastolle ja moni asia saa selvyyden. Olen kiitollinen siitä, jotta paikkakunnallani on niin ihania hoito-ammattilaisia, jotka niin monella tapaa ovat pitäneet meidän puolta sekä kantaneet meitä. Olen kokenut suurta tukea ja kannustusta heidän kauttaan. Usein hoitajia sekä lääkäreitä arvioidaan ja arvostellaan mutta minä saan ainakin tässä asiassa kiittää. Koko lasten teho-osasto huokuu energiaa, jolla viedään meidän pieniä ihmeitä eteenpäin ja taistellaan heidän puolestaan ja puolellaan.

Poikamme jäi vielä osastolle yhdeksi yöksi. On hyvä seurata yön yli kun alla altistus ns.väärälle maidolle. Äskön soittaessani osastolle kuulin taustalla tuttua jokellusta. Hoitaja kertoi, jotta poikamme istui hoitajien kanssa iltakahvilla. Toimi kai puheenjohtajana pöydän päässä;) Saan ja saamme turvallisin mielin käydä nukkumaan. Tiedän jotta aarrettani hoidetaan hyvin ja hänen on siellä turvallista olla. Huomiseen päivään astumme turvallisin mielin. Iltarukoukseen vain liitän pyynnön, jotta sydänultrassa kaikki olisi hyvin. Se jännittää aina.

Nyt täytyy mennä sillä kalorit odottaa ja niitä ei kannata hermostuttaa;)

1 kommentti:

  1. Ai miten hienoa!!! Tiesin, että selviätte hienosti :) ...jopa Kelan kanssa... Olipa loistavaa, että se maitoaltistus oli yhdellä desillä selvä, ettei tarvinnut enempää läträtä sen kanssa! Toivottavasti massu ei ole kipeänä nyt ainakaan kovin kauaa. Tsemppiä!

    VastaaPoista