LUUKKU 21

Tämä on ehkä Joulun kaikista kaunein Joululaulu. Lue sanat ja kuuntele mitä sanat sinulle puhuu Minut ne pysäyttää aina miettimään mikä on oman matkani tarkoitus ja päämäärä. Hiljenny hetkeksi.

LUUKKU 21

Me kuljemme hämärässä,
joka valoksi pukeutuu.
Me luulemme: kaikki on tässä. Tässä on elämän puu.

Me uskomme: totuus on meillä, me tunnemme avaimet sen.
Silti hämärään syntyneillä, on ikävä ainainen.

Me juoksemme, juoksemme pakoon
sitä suurta ja pelottavaa,
joka kerran lyö jokaisen lakoon
ja rakkaista erottaa.

Me tahdomme loimuta hetken,
me tahdomme omistaa sen,
tämän lyhyen kipeän retken
rannalla ikuisuuden.

Ehkä jossakin kaikki on toisin,
ehkä jossain on kuultava maa.
Joskus päivin, aurinkoisin
sieltä valoa kajastaa.

Ehkä kerran me levätä voimme,
uni vihdoinkin todeksi käy.
Siihen asti vain haparoimme
sitä kaivaten, mitä ei näy.

(san.a-m kaskinen, säv. p.simojoki)