:)

Tänään oli se jännä päivä eli kontrolli. Jos perhoset mahassani olisivat saaneet siivet olisin varmaan leijunut klinikalle. Klinikala oli pelkästään sydänperheiden päivä. Isoja ja pieniä lapsia leikki ja taapersi siellä täällä. Vuorotellen jokainen meni sydänfilmiin ja keuhkokuvaan ja jäi odottamaan lääkärin kohtaamista. Aina kun ovi kävi sydämessä kolahti ja niin se oli meidänkin vuoro.

Poika nukkui vaunussa pienessä sokerihumalassa kun avustava lääkäri antoi herkkua tuttiin kun uni meinasi irrottaa otteen. Kardiologi Jaana Pihkala tutki tarkasti ja tutkimuksen jälkeen jäimme keskustelemaan tilanteesta. Avustava lääkäri otti juuri heränneen ja nälkäisen poikamme vaunuihin ja lähti etsimään kadonnutta unta käytävältä. Uutiset olivat hyviä. Sydämentila oli pysynyt siinä suhteessa ennallaan,jotta seurantalinja jatkuu. Sydämeen laitettu suntti oli hieman kasvattanut keuhkovaltimohaaroja ja suntti oli muutenkin hyvin auki ja suoritti tehtäväänsä. Otettujen kokeiden perusteella tilanne oli stabiili ja pojan kasvu sekä kehitys on merkki siitä, jotta näin voimme jatkaa. Tämän vuoden lopulla suunnitteilla sydämen varjoainekuvaus joka antaa tärkeää tietoa tulevaa korjausleikkausta varten. Jos saamme voida ja kasvaaa näin hyvin leikkaus voisi olla jopa lähempänä yhtä vuotta.

Suuri askel meidän perheelle oli myös se,jotta nenämahaletku otettiin kokeilun muodossa pois. Katsotaan miten pieni mies jaksaa itse syödä ja jos paino alkaa laahaamaan niin sen saa aina takaisin. Lääkkeiden anto nyt hieman haasteellista kun letkua ei enää ole. Eiköhän siinäkin joku keino yhdessä löydetä. Oli jotenkin terapeuttista laittaa ruiskut ainakin hetkeksi takaisin kaappiin omaan laatikkoonsa. Oli myös niin kaunis näky nähdä oman pienen miehen kasvot kokonaisuutena ilman mitään ylimääräistä. Aistin, jotta poikakin oli onnellinen kun enää ei teipit kutita ihoa tai harmita kesken unien. Eläköön tämän päivän riemu!

Tästä on siis hyvä jatkaa:) Iloitsemme tämän päivän uutisista ja astumme askel kerrallaan elämää eteenpäin. Olkoon elämä meitä kohtaan hellä ja jos kipua ja tuskaakin sallitaan, antakoon Luoja ymmäryksen ja syyn jatkaa. Kiitos sinulle joka muistit tätä päivää ajatuksin ja rukouksin.

Pieni mies, sinä naurat aina niin
Pieni mies, unohdu et kyyneliin

Pieni mies, sua kauan odotin
Pieni mies, sinut viimein omistin

Pieni mies, sinun katson kasvavan
Pieni mies, näen päivän koittavan

Pieni mies, jolloin seuraani sut saan
Pieni mies, rinnalleni kulkemaan

Pieni mies, sitä vielä tiedä et
Pieni mies, miten paljon merkitset

Pieni mies, olet tärkein päällä maan
Pieni mies, maailmain saat kukkimaan

Pieni mies, jolloin jatkat työtä mun
Pieni mies, jätän kaiken käsiis sun

Pieni mies, kun sä kerran vanhenet
Pieni mies, silloin yksin ole et

Pieni mies, omat pojat sulla on
Pieni mies, tiedät mitä onni on

Pieni mies, jolloin suuri olet niin
Pieni mies, kasvat isän haaveisiin

Jukka Kuoppamäki Pieni Mies