maanantai 8. huhtikuuta 2013

8.4

Istumme mieheni kanssa majapaikkamme sohvalla. Autojen hurina hiipii korviimme ikkunasta ja aurinko herättää sielumme eloon yhä uudestaan. Kevät tervehtii ja kutsuu valoon. Pelkojen varjot himmenee kun valo voittaa. Päätän nostaa katseeni yhä uudestaan säteisiin jotka kutsuvat jatkamaan matkaa. Edessä on vielä monta pitkää tuntia odottaa soittoa kirurgilta. Kaiken keskellä minun on silti elettävä vain hetki kerrallaan. Uskoen ja luottaen jotta elämä kantaa meitä kivusta huolimatta.

Tänään monella tapaa ihmellinen päivä. 2 vuotta sitten 8.4.2011 poikamme alkio istutettiin kohtuuni. Muistan sen tunteen Lapsettomuusklinikan odotushuoneessa. Se pelko epäonnistumisesta mutta samalla se kaunein toive siitä, jotta minusta tulee äiti ja meistä yhdessä vanhemmat. En tiennyt silloin minkälainen matka onkaan alkamassa. Hiljaa rukoilin rakkaani puolesta ja kannoin unelmaa sisälläni kunnes saimme tiedon: olen raskaana. Tieto joka mullisti maailmamme ja kehoni. Tuo kaunein asia mitä sisällään kantaa voi. Siunattu ihme.

8.4 on myös äitini syntymäpäivä. Rakas ihminen joka on antanut minulle kauniin alun elämän matkalle. Äiti joka on elänyt elämäämme lähellä ja kaukana. Äiti joka on ylpeä siitä kuka minä ja me olemme tänään. Äiti jota suunnattomasti rakastan. Minun oma äiti! Onnea rakas.

Tänään 8.4.2013 poikamme leikataan monia taistelujen jälkeen. Tänään on uusi mahdollisuus uuteen elämään. Olen todella ylpeä rakkaastani. Tuo pieni ihme joka on vähän suurempi kuin palosammutin mutta samalla kantaa sisällään niin suurta voimaa joka saa häkeltymään joka päivä yhä uudestaan. Hän on syntynyt taistelemaan. Tänään aamulla kun saatoimme hänet leikkaukseen olin sanattoman ylpeä. Hän on ollut urhea. Kyyneleet valuivat poskillani kun halasimme rautasängyn äärellä kaikki, koko perhe. Rakkaus nitoi meidät yhteen ja antoi voiman leikkauksen tielle. Rakkaani äiti ja isä rukoilee puolestasi alati. Taistellaan. Kohta nähdään!

Otan kuuman kylvyn ja huokaan. Elämä kanna meitä ja siunaa poikamme leikkaus. Minulla ja meillä ei ole mitään muuta voimaa kuin Jumala sinun sanasi ja lupaus jotta pidät meistä huolen. Ilman jotakin suurempaa en jaksaisi tätä tietä.

Tapahtukoon sinun tahtosi.


1 kommentti:

  1. Tsemppiä sinne oikein paljon, toivottavasti kaikki on mennyt hyvin ja menee. Täällä toivottu, yritetty lasta 3 vuotta. Itsellä määrittämätön sydänvika ja tahdistin, mutta ei kardiologien mukaan estä raskautumista. Tiedän mitä elämä on, kun kuoleman pelko vaanii oven takana milloin enemmän ja milloin vähemmän.

    VastaaPoista